Äänetön rukous

Olen vaiti vain
Aivan hiljaa
Äänetön edessäsi
Sinetöin suuni
En tyhjiä puhu
En sanoilla hetkeä särje
Sydämen syvä kaipaus
Kertoo puhetta paremmin

Ilman en ole mitään
Ja sinä olet minulle kaikki 

Elämä viipyilee täällä

Se paikka on villinään
keto-orvokkeja
Rannalla sileä kallio,
ei liiemmin lokkeja
Kiipeilyyn kutsuva puu
vahvana veden ylle kurottuu

Elämä viipyilee täällä
vaan sinä et vierellä

Mikä saikaan niin varhain
sut luotani pois lähtemään
Tämän yhteisen maailman
taaksesi yllättäin jättämään
En osannut varmaan sanoa
Ei mikään ole samaa ilman sinua

Joka paikassa haikeaa
liikaa on muistoja
Linnutkin laulavat lauluja
hetkistä rakkaista
Ja se kiipeilyyn kutsunut puu
nyt vahvana suruuni kietoutuu

Elämä viipyilee täällä
vaan sinä et vierellä

Rannan puu

Tee musta vahva ja mutkaton
ihan kuin rannan puu
Runkoni kertoisi samaa  
mitä sisällä tapahtuu
Keväällä puhkeisin lauluun
heräisin seikkailuun
Enkä häpeisi näyttää silloin
kun lehdet lakastuu

Tee musta viisas ja sanaton
ihan kuin rannan puu
Kauan on seissyt jo aloillaan
ja vieläkin hiljaa muuttuu
Tuulessa vartensa taipuu
syvemmälle juurtuu
Ja on aivan vaiti silloin
kun kasvaminen sattuu

Tee musta vakaa ja huoleton
ihan kuin rannan puu
Paikkani tietäisin tarkkaan
tässä mun olla kuuluu
Ei vaivaisi jatkuva kaipuu
kun huominen verhoutuu
Taivas tummuu illoin
ja ulappa piiloutuu