tiistai 14. heinäkuuta 2015

Naurunryppyjä

Hyvänen aika! Naurunryppyjä!

sitähän ne ovatkin nuo
omapäiset viivat poskieni päissä
nuo jotka varkain piirsivät reittinsä silmieni alle
ja asettuivat sinne onnellisesti aloilleen

nehän ovat naurunryppyjä jotka kertovat tarinaa vuosien ilosta!

puhuvat siitä että olen ennenkin 
viihtynyt hilpeässä seurassa
että olen antanut riemuni vuotaa yli
ja se on tulvinut iholtani ihmisten ilmoille
kuin vaahteran makea mahla

sitähän nuo juovat viestivät
että olen nähnyt jo paljon
että tiedän kuinka yö taittuu aina aamuksi
että sateen jälkeen tulee varmasti aurinko
ja että rakkaudella on tuhansia uusia alkuja

miksi minä sellaisia koittaisin silotella tai peittää
miksi pitäisin rumana jotain niin kaunista
jotain joka hihkuu vastaantulijoille: 

- olenpas elänyt! olenpas iloinnut! olenpas ollut jo kauan!