Vain kaksi silmää

Vain kaksi silmää olen saanut
joilla katsella maailmaa

vain kaksi!

ja niillä pitäisi nähdä
lähelle ja kauas
eteen ja taakse
erottaa rumasta kaunis
ja pahasta hyvä
valita sadoista teistä oikea
 
löytää hiilestä timantin siivu
ja silmuista humisevan metsän alku

vain kaksi silmää olen saanut
nähdäkseni sydämelläni enemmän

Tämä tavallinen tarina

Ota käsiisi tämä tavallinen tarina
ota nämä jonoissa juoksevat päivät

ota nuo kaikki taakseni kadonneet
ja kauas edelleni ehtineet
ota tämäkin yksi päivä

ota se kun aurinko valaisi keittiön
ja kun ilmassa viipyili pöly
ota pöydältä kimppu tulppaaneja
ja sen alta monta muurahaista

ota tahraiset ikkunat ja rahisevat kadut
pyörille kiivenneet pikkupojat
ota se kun taivas oli pitkään vaiti
enkä syyttänyt siltikään itseäni mistään

ota koko tämä minun elämäni
ja kirjoita se kauniiksi

niin kauniiksi että minäkin näen
etten tahdo vaihtaa sitä
liian tylsänä ja tavallisena pois

ja minä lupaan 
lukea tämänkin arkisen sivun
ja ne seuraavatkin
aivan viimeiseen sanaasi saakka

Sinun elämäsi on kauniimpaa

Sinun elämäsi on kauniimpaa
kuin minun elämäni

sinun tulvii iloa ja ihmettä
merkityksiä ja mielekkyyttä
hetkiä joissa onni ojentaa kättään
ja sinä osaat tarttua niihin kiinni

ja siinä te hymyilette toisillenne
aivan kuin vastarakastuneet
ymmärrätte sanattakin
ettei mihinkään tarvitse mennä

minun elämäni 
on tämä sekainen keittiö
ja kasa ryppyisiä pyykkejä
ja se että kaikki on hukassa

ja lempeni minä ilmaisen niin
että kauppaan pitäisi mennä
että muuten tulen ehkä hulluksi
tästä nälästä ja kaipauksesta 

sinun elämäsi on taatusti
kauniimpaa kuin minun
 
niin sen täytyy olla

Iloluontoiset jalat

Minulla on iloluontoiset jalat
lapsen lailla innokkaat
roiskivat rapaa lahkeisiin
ja kiviä kenkien kauluksiin

ne rakastavat tietä!
jokaista poljettua polkua
ja kompasteltua kujaa
tallaavat hymyillen
hankalaa maata

mutta mieleni --
se laahaa pahasti perässä

varoo kuraisia reittejä
ja likaisia lätäköitä
laskelmoi askelmia
ja astuu varman päälle
ei tahraa puhtoista pintaa

vähän arasti ja ihaillen
se silti toisinaan
katsoo alas noihin
iloluontoisiin jalkoihin

- sillä vielä kerran!
(niin se uskoo)
ne kaksi ovat yhtä ja samaa

Tumma minussa

Kuinka minä selittäisin sellaista
mihin eivät mitkään sanani tartu

kun lauseet vain liukastelevat 
pisteitä välttellen 
hyppivät rivien väleissä
ja kiertyvät kysymyksiksi
joihin eivät koskaan vastaa

kuinka minä sellaista 
mikä on jo vuosia virunut
koskemattomana pohjallani
rumana ja ummehtuneena
kuin likainen lammikko

kuinka tätä painavaa
ja vaikeatajuista
vanhaa vihaista
harmaata sumutaivasta
jotain näin epäselvää selittäisin

sitä mitä minä olen
aina työntänyt silmistäni pois
ja näkemättäkin hävennyt
pelätessäni sietämätöntä
tai sitä etten ehkä kestäisi

eikä tuo tumma minussa
järkipuhetta edes usko
ei ota pakolla askeltakaan
ei kuuntele käskyjäni
odottaessaan lupaa olla

ja sitten vasta
kun lakkaan käsittämästä
ja kun suostun vain tuntemaan
koko tämän selittämättömän sotkun
se alkaa verkkaisesti tehdä lähtöä 

Lupa olla

Minulla on lupa olla
- omistajan lupa

sanoi nimittäin
itsekin olleensa eilen
olevansa tänään
ja tulevan olemaan aina

ja lisäsi vielä
että olen hyvä näin
oikein hyvä juuri näin

Riittääkö edes elämä

Riittääkö edes elämä siihen
että opin hellittämään

että annan itseni olla
lakkaan vahtimasta
tehtyjä ja tekemättömiä
ja kelpaan minullekin näin

riittääkö se siihenkään
että ymmärrän todella
häviävien hetkien arvon

etten purista niitä hengiltä
vaan osaan tarttua hellästi
ja päästän sitten valumaan
suloisina virtoina käsistäni pois

riittääkö tämä elämä
ylipäänsä mihinkään
vai vieläkö viimeisenäkin päivänä
yritän lepytellä ja selittää
miksen ole enempää ehtinyt

-
ei taida riittää 
mikään maailman aika
tulemaan valmiiksi asti

on vain jatkettava harjoitusta
toistettava samoja asioita
aamusta iltaan
uudelleen ja uudelleen
 
ja opittava vähän kerrallaan
rakastamaan paremmin
tätä keskenkasvuisten matkaa

Rakkaus vai oikeus?

Kumpi ohjaa elämääni
kumpi ajaa minua eteenpäin

rakkaus vai oikeus?

se että minulla on oikeus toimia näin
että on lupa ajatella ja tuntea tällä tavoin 
että minulla on vallan hyvät syyt
ja perustelut tehdä kuten teen

että koska minä tiedän väärän
ja koska tiedän myös oikean
ja koska käsissäni lepää kohtuus
voin ennustaa muidenkin kohtalon

vai ohjaako minua ehkä sittenkin rakkaus

se joka ei koskaan etsi omaa etuaan
joka ei iloitse toisen tappiosta
joka ei pyri astumaan niskan päälle
tai parane viereisen pahuudesta

joka ei sano että minähän sanoin
ei hymyile suu ivaan vääntyneenä
jonka silmissä pisaroi myötätunto
ja hitailla huulilla lempeys

rakkaus vai oikeus?
toinen niistä on helppoa
toinen kenties maailman vaikeinta

Ei voi valita kahta

Ei voi valita kahta
- pientä ja suurta
lämmintä ja viileää
suoraa ja vähän vinoa

ei minun ja hänen tietään
tai jotain siltä väliltä

sillä on vain joko tai
ja jompi kumpi
eikä niistäkään
voi molempia pitää

on valittava yksi
tuli tai sitten jää