lauantai 24. toukokuuta 2014

Turhuutta ja tuulen tavoittelua

On silkkaa ajan haaskausta
koittaa omin pienin ajatuksin
hallita asioita jotka ovat
paljon itseä isompia

niin paljon ymmärrystä ylempiä
leveämpiä ja korkeampia
kuin mikään mitä
voi koskaan käsittää

se jos mikä on tuhlausta!

että varjostaa murheella
aurinkoisia päiviä
ja kadottaa silmiensä valon
katselemalla omaa pimeyttään
vaikka kukaan ei sitä edes vaadi

ei pyydä heittämään
rattoisia hetkiä hukkaan
ei käske istumaan lytyssä 
tai hengittämään huokaillen

vain turhuutta ja tuulen tavoittelua
se sellainen yrittäminen on

sillä kaikki on kevyttä sille
joka uskaltaa irrottaa
joka laskee 

elämän solmuiset langat
omista heikoista käsistä pois



 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti