Päivät kuluvat hitaasti
eivät näytä pitävän mitään kiirettä
siirtyessään verkkaisesti seuraavaan
ovat yhtä venyvää aamua
joka raukeasti haukotellen
vaihtuu pitkäksi illaksi
aika ei saa kehuja vauhdistaan
ei ole juossut nopeasti ohi
ei hujahtanut huomaamatta
mutta kuuluisiko sen ehkä?
mennä äkisti silmistä pois
vanheta hetkessä viikoista vuosiksi
jotta ihminen voisi jo pian alkaa kaivata eilistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti