Elämäni avaimet

Sinulla on käsissäsi elämäni avaimet
sinulla on lupa avata ovet
ja lupa ne myös sulkea

sinä voit laittaa minut odottamaan
tai päästää astumaan sisään
voit pyytää kulkemaan vielä virstan
tai pysäyttää lepäämään tähän

mutta mitään niistä et tee ilkeyttäsi
et siksi että ansaitsisin pahaa
tai sietäisin hävetä
tai koska olen niin 
keskenkasvuinen ja hankala

en ole sinulle koskaan
mitään liikaa tai liian vähän

- ainoastaan riittävä ja rakas

Sinun kuvasi

Sinä taidat olla paljon rennompi
kuin mitä olen koskaan kuvitellut

taidat nauraa ja tanssia
heitellä voltteja ja vitosia
istua heinänkorsi suussa
ja tuhlata elämään enemmän
kuin olen ikinä osannut ajatella

sillä samalla kun olen alkanut tervehtyä
kun uskallan jo vähän kuulla itseäni
ja kun en enää niin kovasti häpeä sitä mitä näen
huomaan sisälläni aina vain selvemmin
sinun kuvasi

ja sitä kevyemmäksi kaikki käy
kun tiedän että on pelkästään hyvä
muuttua kaltaiseksesi

Minä tanssin!

Minä tanssin elämän ilosta
minä tanssin vapaudesta
ja siitäkin tanssin
että harvoin vain osaan
elää iloiten vapaudesta

mutta tänään jalkani nousee
ja hiukseni hulmuavat
ja kesä kun on 
minun lempeni lämmittää
minkä ilta on viilentänyt

- se ei huomisesta huokaile nyt!

Nälkä

Kun ihminen ei enää enempää täyty
kun hän on syönyt ja juonut ja maannut
irrottanut elämästään kaiken minkä suinkin voi

ja kun hän silloin kysyy lisää
tuntiessaan yhä puutetta
vaikkei edes ymmärrä miksi

se tunne on nälkä
jonka luoja ihmisen sisään loi

Täällä on onneni olla

Täällä on minun onneni olla
nojata kättäni leukaan

muistella kynttilän valossa
auringon paahdetta
posken pehmoista pintaa

ja unohtaa sen
millä ei arvoa ole
minkä miettiminenkin 
vain aikaa tuhlaa

nauraa rätkättää
niin että lokit hätkähtävät
että silmäkulmat rypistyvät
siletäkseen levosta jälleen

täällä on minun onneni olla
ja käpertyä maailmani nurkkaan

Taivaanranta ei horju

Taivaanranta ei horju
se ei liiku mieleni mukaan

ei juuri hypi riemusta
muttei myöskään vajoa epätoivoon
se pysyy vakaana aloillaan

ja silloin kun joku ajaa ohitseni
kun turvallinen vanaveteni 
vaihtuukin arvaamatta aallokoksi
ja kun elämäni vene keikkuu
holtittomasti laidalta toiselle

silloin etsin silmiini taivaanrannan
sen viivasuoran sormenjäljen
ja huomaan että toden totta!
sinun kätesi ei vieläkään vapise

Oletko sinä onnellinen siellä?

Oletko sinä onnellinen siellä?
niissä taloissa joissa kaikkialla
näkyy kättesi jälki, niissä pihoissa
joiden mullassa pisaroi otsasi hiki

oletko sinä onnellinen siellä?
katsotko tyytyen maisemaasi  ja sanot
hyvä, siitähän tulikin hyvä

vai vaivaako sinua jatkuva piina
jos istut hetkeksikin alas
jos annat itsellesi luvan tuokionkin viivähtää
jos laiskotellen päiväsi alat
ja jo pian samoilta sijoilta lakkaat
ja jos et millään muista
kuinka olet leposi ansainnut

jäätkö silloin elämälle velkaa
anotko lisää lainaa
jota koitat vähin erin
syyllisyydelläsi lyhentää

vai oletko sinä vain
lapsen tavoin onnellinen siellä
ja otat avojaloin kaiken armon vastaan