Toistemme tiet

Kovin kevyesti me sanomme
tuntevamme toistemme tiet
me kerromme syyt
ja sen mitä niistä sitten seuraa
miksi juuri niin tai näin käy

ja luojankin liikkeet me aavistamme
me osoitamme missä hän kulkee
ja minne milloinkin vie
tiedämme tarkoin tahtonsa
jo kaukaa näemme aikeensa

mutta yhtä vähän
me hänen mieltään luemme
kuin muurahainen
tavatessaan jalan varjoa
vääjäämättömän sitä lähestyessä
tai kun se kohtalolta tietämättään
askeleen mitalla säästyy

sillä korkeuksissa kulkee totuuden tie
kaikkein suurimpienkin ajatusten yläpuolella
ja pieneksi me hänet teemme
jos sanomme täysin käsittävämme
jos muidenkin suunnan selvitämme

siksi on kai parempi katsoa
ettei itse kaadu
kuin luulla liikoja
ja mennä horjahdellen
ohjaamaan toista

Tämä särkynyt sydän

Tämä särkynyt sydän
on minun ainut lahjani tänään

tässä se on käsissäni
pieninä palasina
tämä murtunut mieli

siinä kaikki
eikä yhtään enempää

- mutta kelpaisiko se sinulle
tekisitkö sillä mitään

vai ehkä juuri
kaiken?

Taite

Missä kohtaa ihmisen matkaa
tulee vastaan taite
se huomaamaton käänne jossa
vanha alkaa vetää uutta enemmän

kun oma huippu on valloitettu
unelmat saavutettu tai heitetty pois
ja loputon ylämäki vaihtuu
verkkaiseksi lasketteluksi alaspäin

puheissa eilinen saa yhä enemmän tilaa
se mikä oli kaunista silloin joskus
on parempaa kuin mikään tuleva sillä
onhan aurinkoisia keväitä ollut ennenkin

- vai voiko ehkä olla niin
että joku kiipeää loppuun asti
että aina löytyy uusi vuori tai mäki
uusi huominen jota kohti mennä

että vasta lähtöpäivänä
on elämästä riittävän täysi
ja tuo viimeinenkin taite 
tuntuu vain käänteeltä parempaan

Hyvä taakka

Jos minä aina vain enemmän
keskittyisin siihen
mitä sinä oikeasti
minulta pyydät

jos ensin kuuntelisin
ja sitten tekisin niin

jos en kaiken aikaa
koittaisi korjata 
koko maailman ongelmia

en kantaisi
joka ainutta kortta kekoon
en vierittäisi kaikkia kiviä sivuun
enkä jokaista vuorta nostaisi harteilleni

niin ehkä minä silloin
oman osani
jaksaisinkin kantaa

juuri sen jonka sanoit olevan
sopivan kevyt 
ja hyvä taakka

Never despise one

Never despise one
never fail a few
never wait for crowds
their cheers and wows
applause and bows
to praise your name
embrace your flame

otherwise
count one's price
and think it twice
or even thousand times
- and if you can
and if you will
please pay the bill!

in any case
remember always
way too precious
are those treasures
inside of each and every
made in extraordinary

so never think
little is small
never replace
one for all

Olkoon sitten niin

Jos tämä paino minun rinnassani
on sinun työtäsi minussa
jos se on sitä että asettelet osia
että viet vanhaa ja tuot uutta
rakennat heikosta kestävää

niin olkoon sitten niin

sitten en enää pyydä
että ottaisit tämän tunteen pois
että kätesi lakkaisi painamasta
ja sormesi siirtyisi muualle
 
sillä mitä muuta
minä enemmän toivon
kuin että sydämeni olisi ehjä
ja että se kokonaisena rakastaisi sinua

Veit minulta pohjan pois

Revit lahonneet laudat
ja roikkuvat ovet
särjit surutta kauniin kuistin
kiskoit listat ja lamput ja ikkunalasit
rikoit raputkin hartiavoimin

minä valitin kylmää
ja vinkuvaa tuulta
kun seinäni lämpöä päästi
eikä tiheinkään villa vienyt vilua sieltä
mikä ennen oli nimeltään koti

veit minulta kokonaan pohjan pois
purit perustuksiin asti
kuljit reittisi sinne
minne pelko oli tehnyt
pesänsä luvattomasti

heitit menemään vanhan
ja pilalle päässeen
etkä säästänyt sotkulta yhtään
sanoit rakentavasi lohduttomuuteen
paljon entistä ehjempää

minä katselin pihaa
tuota talosta tyhjää
kerroit kuinka teet tilalle uutta
sanoit huoneissa pian jo naurua riittää
kohta sisälle voisin muuttaa

veit minulta kokonaan pohjan pois
purit perustuksiin asti
valoit voimasi sinne
minne heikkous oli tehnyt
tuhonsa luvattomasti

teit työsi niin taidokkaasti
aivan perustuksiin asti

sinä rakastit valmiimmaksi

Pelko ei puhu totta

Pelko elää pimeydessä
liikkuu hiljaa hämärissä
harmaan usvan lailla
levittelee utuisia verhojaan
ihmisten kirkkaiden silmien eteen

ja ääneti niin kuin saalistava eläin
hiipii ympäriinsä etsien
kenen kyljestä löytäisi kodin
kenen vierelle voisi jäädä
voisi tarjota kättään
ja puhua pyörryksiin

sanoa tietävänsä kaiken
vaikkei tiedä mistään mitään
hengittää sisälle raskasta ilmaa
puhaltaa päälle mustia murheita
ja jättää sitten yksin synkkään yöhön

vaan pelko ei puhukaan totta
se on huijari luonteeltaan
 
se valheella valhetta peittää
ja totuuden kaukaa kiertää
välttelee valoa viimeiseen asti
ja paljastumistaan siirtää

sillä itse se kaikkein eniten
omaa loppuansa pelkää

Kaikki sinussa on kaunista

Tänään taas muistin
kuinka arvaamaton olet
kuinka ajatuksemme
liikkuvat eri reiteillä --

minä valitin
hartiat lytyssä
miten pohjia myöten
väsynyt olen itseeni
kuinka kyllästynyt olen
jokapäiväiseen kompasteluuni

kuinka heikosti olen suoriutunut
ja virheeni ovat aina silmieni edessä
kuinka en saa niitä millään pyyhittyä pois

vuolaasti minä kuvailin
siinä omaa rumuuttani 
ja sinä kuuntelit pitkään vaiti
kunnes totesit hiljaa:

- rakkaani!
kaikki sinussa on kaunista
olet täydellinen

silloin minä lakkasin puhumasta
ja jäin hölmönä tuijottamaan
miettien kumpi meistä kahdesta
mahtoikaan olla enemmän järjiltään

-- niin eri reiteillä
meidän ajatuksemme usein kulkevat

Vain tämän päivän

Sinä annoit minulle tämän päivän
vain tämän yhden ainoan päivän

et antanut enää eilistä
etkä luvannut vielä huomista
mutta tämän sinä annoit
tämän teit valmiiksi minua varten

ja sinä lupasit
että kaiken sen mitä en jaksa
kaiken mitä en ymmärrä
kaiken mikä painaa liikaa
voin heittää sinun harteillesi
sinun kannettavaksesi
ja saada tilalle rauhan
sinun oman rauhasi

-
mutta tässä minä yhä mietin eilistä
sitä mitä tekisin nyt toisin
ja huomista jota jatkuvasti epäilen

vaikkei kumpaakaan niistä edes oikeasti ole!

suurta satua ovat kaikki kuvitelmani
eksyneiden ajatusteni harhailua
ja aavistuksia jotka eivät totuutta etsi

sillä oikeasti-
on vain tämä päivä
ja sinä tässä minun vierelläni

Itseni suurin murhe

On päiviä jolloin en meinaa kestää
elämän arvaamattomuutta
sen tapaa horjahdella
äkisti puolelta toiselle
kallistella niin hurjasti
etten melkein pysy kyydissä

ensin houkutella kanssaan
hauskalle matkalle
pitää yllä kevyttä lystiä
luvata riemua ja värejä
ja muuttua sitten holtittomaksi
ihan ilman suuntaa kulkevaksi

ja minä valvon yöllä
ja mietin että ollapa vanhus
kaiken jo nähnyt
elämältä osansa saanut
omat kolhunsa kolhinut
ja hyvästelemään valmis vanhus

mutta silloin taas 
en meinaa kestää itseäni
sitä kuinka hauraaksi tulen
kun en saakaan hallita
kuinka pian rohkeuteni katoaa
kun minulta viedään elämän ohjat

ja niin minä lopulta huomaan
olevani oikeastaan itse
itseni suurin murhe

Etsi valoa

Etsi valoa
älä koskaan pimeyttä

suuntaa silmäsi sinne
missä palaa tuli
missä lepattaa liekki
missä hehkuva lyhty
näyttää reittiä hämärällä tiellä

älä pimeyden teoista piittaa
älä niitä jää huokailemaan

käännä katseesi sinne
missä arasta on tullut rohkea
missä kovasta sydämeltään lempeä
missä toivo ohjaa tulevaisuutta
ja hyvä on jo päihittänyt pahan

etsi kaikin voimin valoa
etsi jokaisen askeleen alta
seuraa sen matkaa hymyillen
ja luottamusta hyräillen

sillä valo loistaa pimeydessä
eikä pimeys saa sitä koskaan kiinni
 
ei saa pimeys millään valoa kiinni!

Älä mitään pelkää!

Sinä sanoit älä pelkää
älä mitään pelkää! 

älä pelkää kuolemaa
älä pelkää elämää
älä tätä nykyistä
tai edes tulevaa

älä pelkää polttavaa tulta
tai hukuttavaa vettä
älä korkeutta tai syvyyttä
älä näkyvää tai näkymätöntä

älä liian suurta voimaa
älä heikkouttasi pelkää
älä huomista tänään pelkää

sillä minä en päästä irti
en päästä koskaan kädestäsi irti

niin sinä sanoit
ja toisella silitit poskeani