Missä kohtaa ihmisen matkaa
tulee vastaan taite
se huomaamaton käänne jossa
vanha alkaa vetää uutta enemmän
kun oma huippu on valloitettu
unelmat saavutettu tai heitetty pois
ja loputon ylämäki vaihtuu
verkkaiseksi lasketteluksi alaspäin
puheissa eilinen saa yhä enemmän tilaa
se mikä oli kaunista silloin joskus
on parempaa kuin mikään tuleva sillä
onhan aurinkoisia keväitä ollut ennenkin
- vai voiko ehkä olla niin
että joku kiipeää loppuun asti
että aina löytyy uusi vuori tai mäki
uusi huominen jota kohti mennä
että vasta lähtöpäivänä
on elämästä riittävän täysi
ja tuo viimeinenkin taite
tuntuu vain käänteeltä parempaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti