Lokakuun tuuli

Mereltä puhalsi lokakuun tuuli
kylmä ja armoton.
Sama, jonka lämmössä lepäsin juuri
nyt hyinen ja tunteeton.

Vai näkikö sisääni sittenkin?
Tiesi mitä pelkäsin.
Vasten kasvoja kertoikin
Sen, mitä piilottelin.

Yhä niin kovasti rintaan sattuu.
En vieläkään pääse irti.
Jossain syvällä kipuni tuntuu.
Kutsuu kulkemaan läpi.

Mereltä puhalsi lokakuun tuuli
tuttu ja vieraskin.
Sama, joka usein niin myötäinen oli
nyt voittaja, vastainen.

Vai näkikö sisääni sittenkin?
Tiesi, että pakenin.
Vasten kasvoja kertoikin
Sen mitä salailin.

Yhä niin kovasti rintaan sattuu.
En vieläkään pääse irti.
Jossain syvällä kipuni tuntuu.
Kutsuu kulkemaan läpi.

Mereltä puhalsi lokakuun tuuli
voimakas, turvallinen
Ehkä se huutoni surkean kuuli.
Se puhalsi tyynnyttäen. 

Ja näki kai sisääni sittenkin
Tiesi, mitä tarvitsin.
Varoen nosti eteeni sen,
vaietun, salaisen.