Hidasta, hidasta!

Hidasta, hidasta, hidasta vähän!
Jarruta, seisahdu edes hetkeksi tähän
Katso vasemmalle, sitten oikealle
vielä vasemmalle
Näetkö ketään, huomaatko mitään?
Aivan lähellä, siinä vierellä
Itse Rakkaus seisoo tiellä
(se on katsos peitetehtävissä siellä) 
itkuisena lapsena
kiukkuisena naisena
liian äkisti kasvaneena poikasena
valittaa aina silitystä vailla
että joku voisi huomata ja vähän ihailla

Vaan sellainen on tämä ihmisen tie
kutsuu kyllä, vaikkei kerro minne vie
Pyytää mukaan lupaamatta mitään
ja käskee vielä vauhtia lisäämään
Pois, pois, pois tästä hetkestä!
Varo ihmeessä pysähtymästä
ettet myöhästy tärkeämmästä

Ja niin ei kiireinen huomaakaan
sitä sala-asuissa liikkuvaa mokomaa
joka yhä vain parasta tarjoaa
Ei näet millään malta hidastaa 
tai sivuille katsahtaa
Tuimasti hän jatkaa kulkuaan-
aikoo vielä suuria saavuttaa!