Sinun pilvesi on pysähtynyt tähän
se on jäänyt varjoksi ylleni
peittänyt avaran taivaan
ja rajannut jaloilleni ahtaan maan
yötä myöten sinun tulesi hehkuu
liekkisi villiintyvät luomillani
ja vaikka kuinka anon ja uhkaan
ne eivät silti lakkaa härnäämästä
ja liian varhain minä herään hämärään
silmät sinun valoasi ikävöiden
korvissani tuo tyhjyyden kohina
kuin jäätyneen meren loiske
sillä pilvesi ei liiku
se on pysähtynyt tähän.
vaikka minä olisin jo niin valmis!
melkein pakannutkin!
olen heittänyt risaisen sydämeni pois
ja levittänyt käteni syleilemään uutta
minä lähdin kulkeakseni vapaaksi
tullakseni orjasta itseni omistajaksi
ja juutuin raskaan kätesi alle
sinun vakaan kätesi alle minä jäin
mutta vielä minä tästä nousen-
ja vielä minä menen-
vielä minä näen-
ja vielä tiedän miksi-
mutta vasta sitten
kun pilvesi liikkuu taas
(4.M.9)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti