Minun ennen niin 
tasainen elämäni
on enää ääriä täynnä
se on pelkkää laaksoa 
tai jyrkintä huippua
häikäisevää loistetta 
tai mylvivää merta
räikeitä värejä 
tai aivan pikimustaa
se on juuri sitä 
mitä olen aikoinani tilannut
mitä olen oikein 
pyytämällä pyytänyt
että nyt muutos tähän!
ja niin en lakkaa
kivuilleni hymyilemästä
en sille että poskeni jo sattuvat
rypistyessään vuoroin naurusta
vuoroin itkusta
sillä harmaus ei totta vie
ole enää täällä!