Etsi valoa

Etsi valoa
älä koskaan pimeyttä

suuntaa silmäsi sinne
missä palaa tuli
missä lepattaa liekki
missä hehkuva lyhty
näyttää reittiä hämärällä tiellä

älä pimeyden teoista piittaa
älä niitä jää huokailemaan

käännä katseesi sinne
missä arasta on tullut rohkea
missä kovasta sydämeltään lempeä
missä toivo ohjaa tulevaisuutta
ja hyvä on jo päihittänyt pahan

etsi kaikin voimin valoa
etsi jokaisen askeleen alta
seuraa sen matkaa hymyillen
ja luottamusta hyräillen

sillä valo loistaa pimeydessä
eikä pimeys saa sitä koskaan kiinni
 
ei saa pimeys millään valoa kiinni!

Iloluontoiset jalat

Minulla on iloluontoiset jalat
lapsen lailla innokkaat
roiskivat rapaa lahkeisiin
ja kiviä kenkien kauluksiin

ne rakastavat tietä!
jokaista poljettua polkua
ja kompasteltua kujaa
tallaavat hymyillen
hankalaa maata

mutta mieleni --
se laahaa pahasti perässä

varoo kuraisia reittejä
ja likaisia lätäköitä
laskelmoi askelmia
ja astuu varman päälle
ei tahraa puhtoista pintaa

vähän arasti ja ihaillen
se silti toisinaan
katsoo alas noihin
iloluontoisiin jalkoihin

- sillä vielä kerran!
(niin se uskoo)
ne kaksi ovat yhtä ja samaa

Huoletonna

Mitä sitä silloin voi tehdä
kun on tehnyt jo sen minkä voi
kun oma maailma ei miettimällä muutu
eikä elämä ensinkään usko hoputtamista 

silloin voi tietysti aina kantaa huolta
kuljettaa sitä mukana kaikkialla
viedä ensin edes ja sitten takaisin
ylös ja kohta taas alas
ajatella raskaasti aamusta yöhön
ja hengittää puhallellen

tai sitten voi kokeilla päästää irti
hellittää otteensa sormi kerrallaan
ja seurata samalla vaikka leikkivää oravaa
se on alkanut riisuutua jo kesää varten
antanut ainoan takkinsa kierrätykseen
ja loikkii nyt huoletonna lumessa

taitaa tietää paremmin
että kyllä lämpöä vielä riittää
että riittää kun tekee sen minkä voi
sillä siitä kaikesta muusta 
on Luoja luvannut pitää huolta

Lopun alkua

Tapaan nähdä lopun alkua kaikkialla
Naurussa pisaroi jo pieni pala itkua
Valossa heijastuu huomisen harmaus
Rikkaus muistuttaa tulevasta kurjuudesta
Ja sinun silmistäsi luen eriävät tiet
 
Aivan kuin kuolema pitäisi kanssani lystiä
Laskettelisi luikuria sormet selän takana
kuiskaillen valhetta erävoitoistaan
Ja epäilemättä minä sitä uskon
Joka ainut kerta vakuutun vahvasti
 
Mutta kun elämä alkaa puhua
Kertoo tarinaa kuivatuista kyynelistä
ja antaa luvan huolettomuuteen
alan välittömästi aavistella pahinta
Taatusti tässä nyt vedätetään ihan olan takaa!

Rannan puu

Tee musta vahva ja mutkaton
ihan kuin rannan puu
Runkoni kertoisi samaa  
mitä sisällä tapahtuu
Keväällä puhkeisin lauluun
heräisin seikkailuun
Enkä häpeisi näyttää silloin
kun lehdet lakastuu

Tee musta viisas ja sanaton
ihan kuin rannan puu
Kauan on seissyt jo aloillaan
ja vieläkin hiljaa muuttuu
Tuulessa vartensa taipuu
syvemmälle juurtuu
Ja on aivan vaiti silloin
kun kasvaminen sattuu

Tee musta vakaa ja huoleton
ihan kuin rannan puu
Paikkani tietäisin tarkkaan
tässä mun olla kuuluu
Ei vaivaisi jatkuva kaipuu
kun huominen verhoutuu
Taivas tummuu illoin
ja ulappa piiloutuu