Tänään minä etsin aarteita
etsin kätkettyjä kiviä
ihan oikeita ikuisia ihmeitä
- Kyllä niitä vielä on!
sanon epäilijöille
sillä tottahan minä semmoiset tiedän
ja minä alan kaivaa
ja kaivan käteni uuvuksiin
jalkani aivan veltoiksi asti
minä lapioin hitaasti
ja yhä vain hitaammin
minä nostan ja pudotan taas alas
- Varmasti niitä jossain on
sanon epäilijöille
vaikken ole enää niinkään varma
jokaisen kiven minä silti käännän
ja jokaisen hiekanjyvän katson
mutta kaikki ne pöllyävät vain
- Ei täällä mitään ole
myönnän viimein itselleni
sillä yksinhän minä siellä olen
ja sitten minä käännyn pois
ja lupaan etten koskaan enää palaa
etten ikinä enää usko unelmiin
- Jalokiviä ei ole, ihmeitä ei ole!
sanon kaikille niihin vielä uskoville
enkä minä silloin ollenkaan huomaa
että selkäni takana
hohtaa jo
