Tietämätön

Olen alkanut ajatella
että ihmisen on sitä parempi
mitä vähemmän hän
turhasta tietää

sillä kun tietää liikaa
alkaa heti pohdiskella
ja kun oikein kovasti pohtii
törmää väistämättä ongelmiin

ja vaikkei ongelmia käsittäisikään
koittaa niitä omin ajatuksin ratkoa 
sillä niin houkuttavaa olisi ymmärtää
ja päästä vähän muitakin neuvomaan 

vaan hyvin pian saakin huomata
solmineensa itsensä lujasti kiinni
noihin samoihin vyyhteihin
mitä alunperin lähti selvittämään

silloin kun ei vielä mitään tiennyt
mutta tuli kysyneeksi
ja meni kuulemaan sellaista
mitä ei olisi muuten kuullut

kun oli vain
onnellisen tietämätön

Hyvää huolta

Olet nähnyt minua varten niin paljon vaivaa
herättänyt linnut laulamaan aamun viileyteen
olet pisaroinut ilman helpoksi hengittää
levittänyt tielleni uuden keltaisen maton

olet puhaltanut poskilleni lempeää tuulta
tuonut tuliaisiksi metsien tuoksut
värittänyt tuhansia laskevia aurinkoja
minun yksinäisten silmieni eteen

olet piirtänyt jälkesi sinne
minne ikinä keksinkään katseeni kääntää
ja jokainen maailman löytämätönkin nurkka
kuiskii lakkaamatta sinun sydämesi sanoja

rakastan rakastan rakastan

- mutta niin minä vain kuljen ohi
ja katse maata viistellen kyselen
pidätkö sinä varmasti hyvää huolta minusta?

Minun arpani

(ps 16)

Minun arpani on sinun käsissäsi
noiden mutkikkaiden viivojen vierillä
kääntyilee kohtaloni

onneni
vaivani
päivieni mitta
ja perintöosanikin

ja kun sinä viimein lyöt kämmenesi yhteen
kun alat puhallella toivoasi minuun
ja kun ravistelet niin että heikottaa

silloin minä keinutellen lepään
ihan huoletta hengittelen
sillä en paremmasta tiedä

kuin että arpani on sinun käsissäsi 

ihmislapsi

minä!
olen sinun hymysi syy
tuon tarttuvan naurusi aihe
leveilet avoimesti sillä että
sinä tunnet minut

kerrot ihailevasi tapaani olla
huokailla muka huomaamatta
ja vaihtaa asentoa mytystä toiseen
etsiskellä kadonneita sanoja katonrajoista

viihdyt minun seurassani
vaikken juuri tee mitään
ainakaan kovin suurta tai mittavaa
ja pienetkin onnistun usein hukkaamaan

et sinä linnunlaulustakaan niin piittaa
mutta minun ääneni kääntää pääsi
sinä kuuntelet asiani ajatusteni alta

ja kuinka sinä nautitkaan
kun minä nautin
voi hyvä isä!

vaikken minä ole mitenkään kummoinen
enemmänkin tällainen aivan tavallinen

ihmislapsi

Onnellinen loppu

Tapaan katsella usein ennakolta elokuvia
sellaisia yksityisiä myöhäisillan ilmaisnäytöksiä
joita heijastetaan teräväpiirrolla silmäluomieni alla

dialogit ovat kovin todentuntuisia
juonenkaari toimii ja koukuttaakin
ja minä itse saan olla niissä aina tähti

mutta tarinalla on usein onneton loppu:
rakkaus loppuu
rahat loppuu
viimeiseksi loppuu ruoka
ja siihen se elokuva sitten tylysti loppuukin

ja niin minä melkein itken itseni tähden
sillä niin vaikuttunut olen
omasta kovasta kohtalostani
(hieman toki iloitsen laihtumisesta)

Mutta kuka outo tuollaisia kertomuksia oikein kirjoittaa
ja kuka hullu on antanut luvan näyttää niitä
minun näyttämölläni, minun ajallani

täst edes on varmaankin seulottava tarkemmin uutuudet
enkä kelpuuta jokaista tulokasta levitykseen
jätän myös keskikohdan tyystin katsomatta

sillä minun tarinallani on onnellinen loppu!
siinä rakkaus riittää
rahat riittää
ja ruokaakin on juuri sopivasti