Osatapa elää vielä joskus siten
että tämä annettu aitiopaikka kelpaisi
ettei ollenkaan katselisi muiden maille
nähdäkseen niiden nähtävyyksiä
tai ahnehtiakseen toisten laveita teitä
ettei tarvitsisi lytätä viereisen iloa
ollakseen hiukan onnekkaampi
että voisi olla niin täynnä sisältään
että hyvä jo läikkyisi yli
valuisi virtana muillekin
nälkä olisi tyydytetty
olisi elämältä kyllänsä saanut
eikä jatkuvasti peittelisi pienuuttaan
kiipeämällä korkeammalle
tai vähentämällä muilta
että huomaisi viulujen virittelevän jo
noissa oman elämänsä ensi-illoissa
niissä joissa ei kukaan muukaan ole
jos jättäytyy aina itsensä ulkopuolelle
ja sitten lopultakin uskoisi silmiensä kertoman
- minun elämäni on kaunis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti