tiistai 19. kesäkuuta 2012

Lentämisestä

(Kirjoitettu turbulenssin aikana)

Lentäminen pelottaa vähemmän
kun sitä ajattelee tanssina

heittäytyy tuulen syliin
ja antaa sen viedä
kiihkeän partnerin lailla
antaa luvan taivutella hurjastikin
väliin tyynesti ja taas villisti

turha sitä tanssia on koittaa
tasoittavin ajatuksin hallita
pitää kiristävin lihaksin
ohjia omissa käsissään

ei se tietenkään tottele
kuten ei lentävä konekaan
eikä elämäkään juuri



Jos kokeilisin

Jos kokeilisin tänään
antaa sinulle

kaiken hellyyteni,
kaiken aikani,
kaiken tahtoni.

Jos en laskisi kauniita sanoja,
en koittaisi pysyä tasoissa.
Jos odottamatta vastalahjaa
silittäisin ilmaiseksi.

Ehkä en voittaisi itselleni mitään,
mutta olisiko se sittenkään tappioni?



sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Äänetön rukous

Olen vaiti vain
Aivan hiljaa
Äänetön edessäsi
Sinetöin suuni
En tyhjiä puhu
En sanoilla hetkeä särje
Sydämen syvä kaipaus
Kertoo puhetta paremmin

Ilman en ole mitään
Ja sinä olet minulle kaikki 


lauantai 26. toukokuuta 2012

Elämä viipyilee täällä

Se paikka on villinään
keto-orvokkeja
Rannalla sileä kallio,
ei liiemmin lokkeja
Kiipeilyyn kutsuva puu
vahvana veden ylle kurottuu

Elämä viipyilee täällä
vaan sinä et vierellä

Mikä saikaan niin varhain
sut luotani pois lähtemään
Tämän yhteisen maailman
taaksesi yllättäin jättämään
En osannut varmaan sanoa
Ei mikään ole samaa ilman sinua

Joka paikassa haikeaa
liikaa on muistoja
Linnutkin laulavat lauluja
hetkistä rakkaista
Ja se kiipeilyyn kutsunut puu
nyt vahvana suruuni kietoutuu

Elämä viipyilee täällä
vaan sinä et vierellä


lauantai 5. toukokuuta 2012

Rannan puu

Tee musta vahva ja mutkaton
ihan kuin rannan puu
Runkoni kertoisi samaa  
mitä sisällä tapahtuu
Keväällä puhkeisin lauluun
heräisin seikkailuun
Enkä häpeisi näyttää silloin
kun lehdet lakastuu

Tee musta viisas ja sanaton
ihan kuin rannan puu
Kauan on seissyt jo aloillaan
ja vieläkin hiljaa muuttuu
Tuulessa vartensa taipuu
syvemmälle juurtuu
Ja on aivan vaiti silloin
kun kasvaminen sattuu

Tee musta vakaa ja huoleton
ihan kuin rannan puu
Paikkani tietäisin tarkkaan
tässä mun olla kuuluu
Ei vaivaisi jatkuva kaipuu
kun huominen verhoutuu
Taivas tummuu illoin
ja ulappa piiloutuu

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Meri on jälleen vapaa

Meri on jälleen vapaa
eikä mikään enää pidättele sitä!
Se saa lyödä aalloilla rannan kiviä vasten
tai matkustaa kauas maailman rajoille.
Se voi halutessaan jäädä tai lähteä.

Mutta ei sillä silti näytä olevan kiire.    
Ei se uhoa voimansa määrällä,
ei vaahtoa suunnitelmiaan.
Sen laineet lepäävät mietiskellen.
Se on tyyni ja tyytyväinen. 

Minäkin löysin itsessäni
aavistuksen samaa vapautta. 





keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Hankala rooli

Kerro vaan millaiseksi,
niin kyllä minä muutun.
Vaihdan aivan tässä odottaessa
rooliin kuin rooliin.
Juu, olen kokenut taiteilija,
näytellyt aika lailla läpi elämäni.
Löytyy isoa ja pienempää lavaa,
kilttiä ja vihaista tyttöä,
tyhmää ja pätevää
ja kaikkea niiden väliltä.
Ai, että omana itsenä haluaisit?
Se rooli on kyllä vähän hakusessa.
Hieman hankalalta kuulostaa
näin äkkiseltään.
Ehkä minä mietin vielä.