Tältä paikalta ei elämää katsele kukaan muu kuin minä
ei tältä ikkunalta näe tätä tietä
ei näiden lyhtyjen valossa katsele näiden vuosien läpi
ei tunne minun sydämeni iskuja
ei raskaita askelia ei edes keveitä
Miksi sitten mietin mitä muut mielivät
Miksi lasken hintaa arvottomalle
Turha on tuijotella toisten silmin omaansa
Koittaa niin kovasti olla ollakseen
Ja hylätä ennen kuin muut ennättävät
Vaan niin on käynyt eräillekin elämän aitiopaikoille
Tyhjinä nuo pölyttyvät monien hymyilevien katseiden takana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti